Ikuisesti, meidän Tipsu ♥





Hei. Suru uutisia tulin kertomaan. Mietin monesti, että onko vielä sen aika, mutta päätin, että nyt jos milloinkaan, jätän tänne suruviestin. Rakas vanhus koiramme Tipsu lepää nyt rauhassa ja kurkkii pilvenreunalta.
13 ja puoli-vuotias Tipsumme sairastui ja kunto huononi vain muutamassa viikossa. Tuntuu, että kaikki tapahtui nyt niin nopeasti. Ja erittäin vaikea päätös oli tehtävä jotta pieni karvakuono sai rauhan. Tänään aamulla olemme saattaneet Tipsun lepoon. Voin myöntää, että en ole koskaan kokenut mitään niin vaikeaa ja suru on ihan tavaton. Sydämessäni on nyt aukko.
Tunsin jonkinlaista rauhaa tämän jälkeen ja tiesin, että nyt Tipsun on hyvä olla. Ikuisesti tämä pieni valloittava, iloinen ja reipas karvakamu on meille rakas ja näinä yhteisvuosina on saatu paljon ihania muistoja. Tipsu eli todella hyvän elämän. Ja teki myös meidän elämästä niin paljon ihanamman. 
Nyt voin huokaista, vaikka kyyneleet virtaavatkin, sillä huoli toisesta on poissa. 


Ikuisesti sydämissämme 

Huomenna aamulla ajelen espooseen ja siellä pidämme taas POP-UP myyjäiset. Toivottavasti tapaan taas monia teistä! Tervetuloa! ♥ 
Palailen tänne viikonlopun jälkeen.



Kommentit

  1. Voiiii:((( Surullista, todella:( Otan osaa. Voimia ja halaus♥♥♥

    VastaaPoista
  2. Voih, tosi surullista. Tiedän miten vaikeaa on päättää, että nyt toisen on aika mennä, aika päästä tuskistaan. Näin on varmasti hyvä. Jaksamista.

    VastaaPoista
  3. Voimia <3
    Nuo on raskaita päätöksiä, mutta joskus on aika luovuttaa rakas perheenjäsen sateenkaarisillalle.

    VastaaPoista
  4. Tipsulla on nyt hyvä olla. Voimia suruunne <3

    VastaaPoista
  5. voi ei.. Paljon voimia. Pitkän matkaa saitte kulkea yhdessä.. nyt sydämessä paljon kauniita muistoja.

    VastaaPoista
  6. Voi... suru on suuri, voimahalaus Teille ♡

    VastaaPoista
  7. Itsellänikin tuo edessä. Voimia sinne! Olen mysö itse päättänyt että koiraa ei enää vanhoilla päivillä ylihoideta.

    VastaaPoista
  8. Kyynel silmään tuli täällä, voin vaan kuvitella teidän suurta surua.... Halaus täältä suuren suruunne! Ja hei, Tipsu saanut nauttia ihanasta elämästä, ja saanut tänäkin kesänä vielä nauttia kaikista ihananista tuoksuista, tiedän, onnellinen koira, hyvä elämä<3!

    VastaaPoista
  9. Halaus ja rutistus...päätös oli varmasti raskas, onneksi sinulla on kuitenkin kaikki muistot.

    VastaaPoista
  10. Voih... :(
    Raskain osa lemmikin omistamisessa on joutua miettimään tuon päätöksen tekemistä!
    Voimia <3

    VastaaPoista
  11. Voi Aino-Kaisa, otan osaa suruusi (ja koko perheen tietysti) <3 Luin äitisi blogista tämän uutisen ja sen jälkeen myös täällä on itketty. Tipsu oli niin syötävän suloinen karvakääryle, mutta nyt hänellä hyvä olla. Itkuni johtuu myös siitä, että jouduin tekemään samanlaisen päätöksen n.10 vuotta sitten ja yhä edelleen se järjetön tuska tuli elävänä mieleen. Suru lievenee suremalla.

    VastaaPoista
  12. Minunkin elämässä on ollut koiran kokoisia aukkoja. Se on suru, joka kulkee pitkään mukana, sillä koiraton talo on harvinaisen tyhjä pitkään.

    VastaaPoista
  13. Voih, otan osaa..mie ootan sydän kylmänä koska vanhemmiltani saapuu suruviesti, siellä elelee vanha koirani (Takku 13v.) eläkepäiviään. Suloisen, rakkaan perheenjäsenen menettäminen on niin surullista. Miulla edellisestä koiramenetyksestä jo yli 10 vuotta, muistot silti niin elävinä.

    VastaaPoista
  14. "Nyt olen vapaa ja mukana tuulen, saan kulkea rajalle ajattomuuden..." Otan osaa suureen suruunne. Pienten, karvaisten perheenjäsenten poismeno on aina niin valtavan surullinen asia. Teitte varmasti oikean päätöksen. Voimia ♥

    VastaaPoista
  15. Osaanotot suruunne , saman joutunut aikanaan kokemaan<3

    VastaaPoista
  16. Voimahali ja osanottoni <3 Tiedän tunteen ja pelkkä ajatus saa palan kurkkuun sekä kyyneleen silmäkulmaan.

    VastaaPoista
  17. Voi, mikä suru- uutinen, haleja<3
    Mutta onneksi on muistot <3

    VastaaPoista
  18. Voi ei, raskasta kun rakkaat lähtevät eteenpäin, osanotot suruun ♥

    VastaaPoista
  19. Otan osaa! Tiedän omakohtaisesta kokemusta miten kauheaa oman uskollisen karvakuonon menetys voi olla. Se on vaan valitettavasti väistämätön totuus, että kaikkien meidän on joskus täältä lähdettävä. Lohduttavaa ainakin itselle on ollut ajatus siitä, että oma koirani, 13-vuotias kultainen noutaja Essi sai elää hyvän ja suht. terveen elämän rakastavien ihmisten keskellä :) Voimia!

    VastaaPoista
  20. Voi ei!:( Olisin voinut kirjoittaa tuon aivan saman vuosi sitten kun oma lapsuudenajan koira jouduttiin sairastelun vuoksi vanhalla iällä lopettamaan. Osa minusta toivoi, että luonto tekisi tehtävänsä, jottei päätöstä tarvitsisi tehdä. Osa taas toivoi, ettei niin kävisi, sillä usein se voi olla paljon kivuliaampi vaihtoehto.. Eläinlääkäri sanoi ihanasti, että kaverille on tehtävä viimeinen palvelus kiitoksena siitä kaikesta mitä se on meille antanut. Myöhemmin tiedän sen olevan juuri niin ja että päätös oli oikea, mutta sillä hetkellä se on melkein ylitsepääsemätön..Onneksi oli muukin perhe päättämässä asiasta.. :/ Voimia kovasti<3 Nyt on toisella rauha.

    VastaaPoista
  21. Voi kun ikäviä uutisia! Otan osaa...

    VastaaPoista
  22. Tuhannesti kiitos teille kaikille! Kiitos ihanista sanoista ja tuesta.
    Itkuhan tässä taas vierähti kun näitä kommentteja luin uudestaan.
    Mutta, kiitos vielä kerran, pikku Tipsukin varmasti kiittää ♥♥♥

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Suositut tekstit