sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Kuvahaaste: Arki 2/5 Koiramaista elämää




Jokainen lemmikin omistaja tietää, että koiran omistaminen tarkoittaa, että sitä pientä(tai isoa)karvaista otusta on lenkitettävä joka päivä. 
Meidän pieni(13-vuotias)Tipsu on kieltämättä helppo tapaus. Tipsu ei vaadi pitkiä lenkkejä, mutta ulos on päästävä yhä useammin, näin vanhuuden tullen. 
Tipsu, pienestä koosta huolimatta, on tottunut ulkoilemaan vapaana ja siksi usein käymme metsäretkillä, että karvakamu saa juosta villinä ja vapaana. 

Ulkoilman tutkiminen ja nuuskiminen on tärkeätä puuhaa. Kovasti Tipsu tutkiskeli jo rantarajaa siinä toivossa, että pääsisi jo uimaan. Kun tassu kastui, oli myönnettävä, että kylmää on!

Tänään haluaisin jättää haasteen Jasmiinalle.
Vaikka blogattavaa löytyykin varmasti paljon, mutta hei jos iskee kriisi ;)

Arki 1/5 on nähtävissä täällä.


Mukavaa sunnuntai päivää!! ♡






perjantai 28. maaliskuuta 2014

Kuvahaaste: Arki 1/5





Moikka. Sain tämän haasteen Marrulta ja tämä sopiikin nyt tällaiselle puolikuntoiselle(joka ei pääse touhuilemaan)mainiosti, joten toteutan heti ensimmäisen päivityksen.

Haasteen ideana on postata viitenä päivänä
kuva omasta arkielämästä ja haastaa jokaisen
kuvan kohdalla joku toinen bloggaaja.

Tämän viikon arki on ollut melko tylsää, sillä olen mahataudissa. 
Nukkuminen(n. 13h/yö)on tehnyt hyvää. Ja kaikki hereillä oltu aika on vietetty sohvalla käpertyneenä karvaviltin alla, nukkaiset töppöset jalassa. Viihdelohtua olen saanut telkkarilta ja internetin lumoavalta maailmalta. Olen katsellut rästiin jääneitä sarjoja päivät pitkät. En kyllä kehtaa tunnustaa mikä sarja on meneillään kuvissa, ja jos tunnistat sen niin shhhhh! :)

Huomatkaahan, että Tipsu komppaa minua ja nukkuu myös koko päivän ♡

Tämän haasteen haluaisin antaa Niittykulman Sagalle.

Oikein ihanaa viikonloppua!! ♡
 
 

torstai 27. maaliskuuta 2014

Ongelmia Blogissa-lukijaksi liittyminen



Moikka. Ongelmia on kyllä ollut täällä meillä kotonakin, sillä mahatauti on iskenyt!
Ensin Anssi sairastui ja tauti vain pitkittyi ja pitkittyi. Nyt olen minäkin sairastanut jo 4 päivää ja ei vielä kovin ole hellittänyt! Inhottavaa. Mahatauti on villinnyt meillä jo viikon! Toivottavasti lapsi ei sairastu!

Nyt sitten näihin blogi ongelmiin. Huomasin, että minulla on ongelmia kirjautua blogeihin lukijaksi ja olen saanut muutaman viestin, että minun blogiini ei voi myöskään liittyä lukijaksi. 
Nyt sitten pyytäisin apua tähän ongelmaan. Onko muilla ollut ongelmia? Oletko yrittänyt kirjautua blogiini lukijaksi ja se ei ole onnistunut? Mitä voin tehdä? Ja kenelle voin valittaa? :)

En ole vielä saanut mitään selvyyttä asiaan ja hermothan tässä kohta menevät :(

Löysin muutaman uuden blogin ja yritin kirjautua lukijaksi. Minulle ilmoitetaan, että olen jo lukijana tässä sivustossa google-tilin kautta. No minäpä kerron, EN OLE! Kun yritän kirjautua uudelleen googletiliin ja se keskeytyy ja viesti ilmoittaa että "Pahoittelen. Yritä uudestaan myöhemmin".

No olen yrittänyt ja mitään ei tapahdu.

Voi. Olisi ihanaa jos joku siellä ruudun toisella puolella osaisi auttaa minua asian kanssa.

Oikein mukavaa viikonloppua ja minä täällä yritän parantaa itseni ja nämä blogi ongelmat ♡

p.s KIITOS TUHANNESTI ihanista kommenteista edellisessä päivityksessä! Mikä ilo niitä oli lukea





maanantai 24. maaliskuuta 2014

Äitini mun


 


Hei vaan. Tämä päivityksen idea syntyi kommentista jonka äitini jätti toivepostauksena. Toivepostaus oikeasti oli se, että esittelisin ideani jossa lähden lentokentälle ja matkaan Varsovaan.
No matkasuunnitelmia on kyllä pyöritelty ja siitä haaveiltu, mutta mitään ei olla vielä buukattu.

Äitini kommentti sai minut taas nauramaan. Ja nauraessa mietin, sitä kuinka usein me äidin kanssa nauramme.

Olen monin tavoin samanlainen kuin äitini. Meillä on samanlaisia eleitä, samanlainen nauru ja ihan yhtä hullut jutut.
Yksi ongelma meillä on ja se on välimatka. Olemme jo monia vuosia asuneet eri maissa tai kaupungeissa. Yhteyttä pidämme kuitenkin säännöllisesti puhelimitse tai vietämme tuntikauseja skypessä. Aika mahtavaa, että nykyaika mahdollistaa senkin, ettei tarvitse maksaa tuhansien eurojen puhelinlaskuja kun voimme keskustella tietokoneen kautta ja jopa kamerayhteydellä.

Kovasti odotan sitä, että äitini muuttaa suomeen ja voimme taas tavata säännöllisesti. Sillä tämä kahdesti vuodessa tapaaminen alkaa nimittäin pikkuhiljaa jo pänniä! :)
Aika loppuu aina kesken, mutta niinhän se on myös ystävien kanssa.

Hullutelua ja huumoria meillä riittää. Osaamme käyttää tunteja esimerkiksi putoushahmojen imitoimiseen, tai roikumme kattokruunuissa(no ei nyt sentään, hypimme vain sohvilla).
Keskustelemme kaikesta: maailmasta, sisustuksesta, ruuasta ja elämän unelmista.

Äitini on yksi parhaimmista ystävistäni ja osaan arvostaa tätä asiaa enemmän kuin koskaan osasinkaan kuvitella.


Ihanaa ja aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!! ♡


perjantai 21. maaliskuuta 2014

Pink Skies




Nämä kuvat upeasta auringonnoususta on otettu ennen kuin takatalvi iski. Nyt viime öisen lumipyräkän ja tämän harmaan aamun kunniaksi muistelen tätä vaaleanpunaista ihmettä. 
Kyllä kohta on taas kesä, lämmin ja paljon vaaleapunaisia pilviä. 
Ihanaa viikonloppua kaikille!! ♡

psstt. Ottakaa osaa kyselyyn ♡



tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kodin kulmia-mistä minä tykkään!





ValkoinenHARMAAruskeaMUSTA
RUOSTEkierrätysUUSIOKÄYTTÖvanhatTAVARATKOTIaarteet
pitsiPELLAVAkarvapeitotJUUTTI
 TAKKAlämpöKYNTTILÄTvaloKUKATpehmeys
ViihtyisäKOTOISAlämminPAIKKA

Mukavaa viikkoa kaikille







sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Expat elämää osa 1-Growing up in Thailand


Heippa vaan. En tiedä olenko maininnut, tai jos olen niin ohimennen vain, mutta osa ainakin teistä tietää jos seuraatte äitini Päivin blogia. Sillä he asuvat Puolassa ja ovat elänneet expat elämää jo vuodesta 95, kuten minäkin elin.
Ajattelin jakaa kanssanne ajatuksia siitä millaista oli asua nuoruutensa ulkomailla. Ja vielä useammassa maassa.

Parhaimmat muistot ulkomailta(vaikka koko elämä on ollut yhtä seikkailua ja muistoja on hurjasti)niin parhaimmat muistot ovat lukioajoiltani. Lukion olen käynyt Thaimaassa. Nämä vuodet ovat ehkä siksi tärkeitä kun olen ollut jo lähellä "aikuisikää" ja elämän ymmärrys on ollut jo paljon laajempi. Asuimme Thaimaassa kahteen otteeseen ja edelliset vuodet olivat ala-aste ja ylä-aste ajoilta.
Jo näistä lauseista osaatte varmasti päätellä, että suomi ei ole se minun vahvempi kieli, vaan englanti, sillä olen käynyt kaikki koulut englanniksi. Koulut ovat aina olleet "amerikkalaisia", mutta kansainvälisyys on ollut isoa. Parhaat ystäväni olivat kaikki erimaalaisia ja kielisiä, mutta meitä yhdisti se, että olimme expatteja.

Kouluni oli ihana. Pieni verrattuna aikasempiin kouluhin, mutta ihana. Yksityiskoulussa(huomatkaa koulupuvut)koulunkäynti voi ajoittain olla tiukkaa ja ankaraa, mutta jos sääntöjä noudatetaan, täynnä elämyksiä. Näissä kouluissa ei kannattanut pelleillä, sillä koulusta erottaminen oli se ankarin rangaistus. Muutamia poikia aina silloin tällöin erotettiin.
Kouluni sijaitsi viihtyisällä asuinalueella golfkentän keskellä. Myös me asuimme tällä alueella ihan koulun vieressä. Koulun läheisyys oli mukava muutos, sillä esimerkiksi Malesiassa asuessa, ja myös Indonesiassakin, jouduimme matkustamaan koulubussilla pitkän matkan joka päivä. Bangokissa odotimme koulubussia talon edessä aamuhämärässä jo ennen kello kuutta.

Kotimme oli noin puolen tunnin automatkan päässä Pattayalta. Monet koulukavereistani asuivat Pattayalla. Viikonloppuisin vietin aikaa ystävieni kanssa rannalla, suurissa ostoskeskuksissa tai tanssimme mahtavissa klubeissa. "Paikallisina" oli helppo erottua turisteista. Ja meillä oli ihan omat menot ja puuhat.

Kansainvälisenkoulun mukana tulee suuret urheilutapahtumat ja matkustelu. Luokkaretket tehdään toiseen maahan ja urheiluturnaukset käydään muiden kansainvälisten koulujen kesken.
Meidän luokka matkusti kolmena vuotena Pohjois-Thaimaaseen joka oli joka vuosi yksi lempi retkistäni. Matkustimme junalla yön yli pohjoiseen ja yövyimme viidakon keskellä bungalowissa. Näihin matkoihin kuului myös pitkät vaellysretket viidakoissa ja patikoiminen vesiputousten luo.

Näihin Aasian vuosiin kuului kyllä myös monia eksoottisia hetkiä.
Pienenä minulla oli tapana raahata katukoirien pentuja meille kotiin siinä toivossa, että saisin pitää kaikki nämä suloiset karvapallot. Pettymyksiähän siinä tuli kun äiti käski minun palauttaa pennut. Yhden pennun saimme pitää.
Kohtasimme myös käärmeitä lähes viikoittain. Kerran kobra yritti luikerrella terassin ovesta sisään kun päästin Tipsun ulos. Tipsu ei huomannut käärmettä vaan reippaasti loikkasi sen yli pihalle. Paniikissa paiskasimme oven kiinni. Nyt oli pelastettava Tipsu.
Veljeni Aleksi juoksi etuovesta ulos ja minä hyppäsin ikkunan kautta pihalle. Nappasin Tipsun ja heivasin Tipsun veljelleni aidan yli jolloin olin vapaa hätistelemään käärmeen pois. Jos käärmeitä löytyi piha-alueelta usein kutsuimme vartijat viemään ne pois. Koskaan ei vahinkoja sattunut ja aika tyynesti näihinkin tilanteisiin osasimme jo suhtautua.
Bangkokissa asuessamme(keskellä kaupunkia)pääsimme todistamaan suurta ihmettä. Naapurin auton alle oli ujuttautunut suuri käärme, Boa. Viereisen talon Burmalaiset työmiehet tulivat auttamaan hädässä ja kiskoivat käärmettä neljän miehen voimin. Koko naapuristo oli kadulla päällistelemässä tätä tapahtumaa. Kun käärme kiskottiin auton alta pois ja rojahti maahan kaikki naiset, lapset syleissään, sinkosivat pakoon huutaen. Burmalaiset nostivat suuren Boan säkkiin ja kantoivat sen pois.
Näitä käärme tarinoita olisi vaikka yllin kyllin, mutta eiköhän nämä kaksi riitä tältä erää.

Eksoottisia tapahtumia tottui näkemään vuosien varrella. Apinat parvekkeella, varaanit tukkimassa kotikatuja ja villisika perheet pihamaalla Malesiassa.

Myös kummalliset ruuat ovat kuuluneet arkeeni. Hyönteiset ovat suurta herkkua: ampiaisentoukat, koppakuoriaiset, toukat ja kaikista eniten heinäsirkat. Näitä nautittiin joko "raakana" tai sitten paahdettuina.

Thaimaa on myös antanut meille kaksi hyvin tärkeää ihmistä. Olen saanut ihanan pikkusiskon Thaimaasta. Kohta 15-vuotias suloinen kaunotar, Matilda liittyi perheeseemme jo ihan pienenä.
Myös kotiapulainen, Puk, oli perheessämme monta vuotta jo Thaimaassa ja myöhemmin matkusti vanhempieni kanssa suomeen. Nyt hän on jo asunut suomessa monta vuotta, löysi mukavan miehen, rakastui ja meni naimisiin.

Muuttaminen maasta toiseen tarkoitti aina, että oli hyvästeltävä ystävät ja nokka kohti uusia seikkailuja. Viimeinen lukiovuoteni oli haikea, sillä tiesimme, että koko ystäväporukka hajoaa ja muutamme kaikki muihin maihin opiskelemaan. Olen vieraillut säännöllisesti Thaimaassa ja tavannut monia ystäviäni siellä. Osa heistä on jäänyt sinne asumaan ja opiskelemaan ja toiset kuten minä, palasivat omaan kotimaahan. 

Kaikesta huolimatta elin,(elimme)ihan normaalia arkea päivittäin. Tottakai se oli hienoa, että elämäni kokemukset tapahtuivat ulkomailla, ja se, että matkustaminen ja kansainvälisyys olivat suuri osa minua, mutta se oli meidän arkea. Myös arki "paratiisissa" oli välillä yhtä takkuista kuin täällä suomessakin.
Olen kiitollinen, että osa elämääni tapahtui siellä. Ja varmasti se on ollut suuri tekijä siinä minkälainen olen tänään.
En kovin usein hehkuta tätä osaa elämästäni. Ja ehkä suurin syy siihen on se, että toisinaan ikävöin sitä. A piece of my heart will always be in Thailand.



Toivottavasti jaksoitte lukea näitä höpinöitäni. Jatko-osia expat-elämästi on tiedossa jossakin välissä.  
Nyt toivotan kaikille oikein mukavaa sunnuntai-päivää. ♡



lauantai 15. maaliskuuta 2014

Sushi&Thai Night





Hei vaan. Eilen vietimme mukavaa iltaa ystävien kanssa. Meillä oli kaksi pariskuntaa kylässä viettämässä Sushi ja Thai iltaa. 
Kaikki me rakastamme aasian herkkuja ja ajattelimme hemmotella makunystyröitä näillä upeilla makuelämyksillä. 
Me tytöt valmistimme sushia, larb moota ja tom yum talay keittoa. Jälkiruuaksi saimme ihanaa limejuustokakkua. 
Upea ilta!  ♡

Herkullista viikonloppua!! 




torstai 13. maaliskuuta 2014

Farkkurotsi-Denim DIY




Moikka. Nyt on taas tuunailtu tämä päivä. Farkkurotsista tulikin liivi, muutamalla persoonallisella yksityiskohdalla. Ihan hauskahan siitä tuli, eikö?
Hauskaa illan jatkoa!!

I´ve been refashioning this jacket all day today. Now the denim jacket is a vest with a few personal touches. It turned out pretty nice, right? 
Have a fun evening!!